30 hotellia, tulokset 26 – 30:
Tarkista huoneiden saatavuus
Saapumispäivä:
Lähtöpäivä:
Erittele

Valuutta(Prices include tax):

EUR 69 - 129

Hotel Baccara

Turmstraße 174, 52064 AachenEUR 69 - 129

vieraiden arviot: N/A
Baccara on 3 tähden hotelli, joka sijaitsee viehättävällä paikalla kauniissa ja historiallisessa Aachenin kylpyläkaupungissa, Belgian ja Alankom… More
EUR 45 - 395

Holiday Inn Aachen

Krefelder Str. 221, 52070 AachenEUR 45 - 395

vieraiden arviot: N/A
Set in the historic spa town of Aachen, this 4-star hotel is near the A4 motorway and boasts good public transport connections to the city centre and … More
Kornelimünsterweg 101, 52066 AachenEUR 48 - 999

vieraiden arviot: N/A
Forsthaus Schöntal sijaitsee vain 3 minuutin ajomatkan päässä Aachenin keskustasta. Tämä perinteinen hotelli tarjoaa kodikasta majoitusta luonno… More
Lütticher Straße 27, 52064 AachenEUR 79 - 999

vieraiden arviot: N/A
This 3-star residential hotel is made up of 2 beautifully restored manor houses dating back to the late 19th century, and is located on the south-west… More
Jülicher Strasse 10-12, 52070 AachenEUR 59 - 240

vieraiden arviot: N/A
This hotel offers free Wi-Fi, free water/hot drinks and free phone calls within Germany. It is a 10-minute walk from Aachen’s cathedral and town hal… More
 

Aachen: Guide


Aachen on 247 740 (2003) asukkaan kaupunki Saksan länsiosassa, aivan Belgian ja Alankomaat|Alankomaiden rajan tuntumassa. Se kuuluu Nordrhein-Westfalenin osavaltioon.

Maantiede

Aachen sijaitsee noin 70 kilometrin päässä Köln|Kölnistä länteen ja noin 30 kilometrin päässä Maastricht|Maastrichtista itään. Belgian puolella lähin iso kaupunki on Liège (Lüttich).
Aachen sijaitsee Maas-joen valuma-alueella. Kaupunki on osin kukkuloiden ympäröimä. Lähimpänä keskustaa on Lousbergin kukkula, suosittu virkistysalue. Kaupungin etelälaidalla on laaja kaupungin omistama metsäalue (Aachener Wald). Siitä etelään päin maisema alkaa vaihettua Eifelvuoristoksi.

Historia

Aachen asutettiin ilmeisesti jo kivikaudella. Antiikin Rooma|Roomalaisajalla se tuli tunnetuksi rikkipitoisista lähteistään. Kuten monessa muussakin paikassa, roomalaiset alkoivat hyödyntää niitä terveysmielessä armeijaansa varten. Siitä lähtien Aachen on aina ollut kuuluisa kylpyläkaupunki. Kaupunki sijaitsee keskeisellä risteyspaikalla Euroopassa, alueella, jossa on keskiajasta lähtien ollut Euroopan tihein asutus. Tämä on tuonut kaupunkiin paljon vaikutteita ja merkkihenkilöitä. Kaarle Suuri viihtyi Aachenissa ja hänen kerrotaan muun muassa metsästäneen mielellään alueella. Hän myös kuoli kaupungissa, ja hänen hautansa on kaupungin Aachenin tuomiokirkko|tuomiokirkossa. Keskiaika|Keskiajalla Aachen oli Saksan kuninkaiden kruunauskaupunki. Viimeinen kuningas, Ferdinand I, kruunattiin vuonna 1531. Kaupungin raatihuoneessa (Rathaus) on kruunaussali (Krönungssaal), jossa on arvokkaita tuosta ajasta tehtyjä maalauksia. Aachenissa oli aikanaan kaksi muuria, jotka purettiin Napoleon|Napoleon Bonaparten käskystä tämän valtakaudella. Ulommasta muurista on jäljellä portit Ponttor ja Marschiertor. Kummastakin muurista muistuttavat kehätiet, jotka ilmeisesti rakennettiin muurien ulkopuolella olleelle suojavyöhykkeelle, jossa ei ollut rakennuksia.

Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa Aachenia pommitettiin muiden saksalaiskaupunkien tapaan melko raskaasti. Kaupunkikuvassa tästä kertoo useat uudehkot rakennukset, joskin vähemmän kuin Kölnissä. Aachen oli myös ensimmäinen liittoutuneet|länsiliittoutuneiden valloittama kaupunki.

Yleistä Aachenista

Vuosittain helatorstaisin Aachenin kaupunki myöntää arvostetun Karlspreis-palkinnon henkilölle, joka on vaikuttanut myönteisesti Euroopan idean ja rauhan edistämiseen. Esimerkiksi vuonna 2000 palkinnon sai Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton.

RWTH Aachen (Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule) on teknillinen korkeakoulu Aachenissa. Se on merkittävä ja arvostettu oppilaitos, joka tunnetaan kaikkialla Saksassa ja osin muuallakin Euroopassa. Koulussa tehty diplomityö (Diplom) on tekijälleen arvokas meriitti työelämässä. Kouluun kuuluu yhteensä yhdeksän tiedekuntaa, joista mainittakoon varsinkin konetekniikan, arkkitehtuurin, rakennustekniikan ja lääketieteen tiedekunnat. Näistä konetekniikka lienee suosituin ja koneenrakennus (Maschinenbau) kerää joka vuosi paljon opiskelijoita niin Aachenista kuin muualtakin Saksasta. Taso on kova, ja vain parhaimmat voivat säilyttää opiskelupaikkansa. RWTH on näkyvä osa Aachenia. Se on levittäytynyt lukuisiin eri rakennuksiin keskustan länsipuolelle. Niiden joukossa on lääketieteellisen tiedekunnan päärakennus Klinikum. Se on valtava ja futuristinen rakennus, joka toimii Aachenin pääsairaalana.

Aachenissa ilmestyy kaksi sanomalehteä, Aachener Nachrichten ja Aachener Zeitung. Kaupungissa on vakuutusyhtiö Aachener und Münchener Versicherungin isot toimitilat.

Kulttuuri ja urheilu Aachenissa

Aachenissa järjestetään vuosittain CHIO-esteratsastuskilpailut (sanoista Concours Hippique International Officiel). Kisoihin osallistuu ratsastajia ja hevosia eri puolilta maailmaa.
Kisat ovatkin osaltaan lisänneet Aachenin näkyvyyttä ja tunnettuutta. Ne televisioidaan ainakin Saksan kansallisella WDR-kanavalla ja lisäksi useilla ulkomaisilla kanavilla. Paikan päällä katsojia on ollut viime vuosina yli 300 000, joista monet ulkomaalaisia.

Aachenissa järjestetään ratsastuksen maailmanmestaruuskilpailut 20.8 - 3.9.2006. Maailmanmestaruuksista kilpaillaan kouluratsastus|koulu-, esteratsastus|este-, kenttäratsastus|kenttä-, lännenratsastus|lännen- ja matkaratsastus|matkaratsastuksessa, sekä vikellys|vikellyksessä ja valjakkoajossa. Näissä seitsemässä ratsastus|ratsastuksen lajissa jaetaan yhteensä 16 kultamitalia, ja paikalle odotetaan yli puolta miljoonaa katsojaa.

Ratsastuksen MM-kilpailujen järjestäjän Internetsivut saksaksi ja englanniksi:

http://www.aachen2006.de

Jalkapalloseura Alemannia Aachen pelaa kaudella 2006-2007 Saksan 1. Bundesliigassa.

Aiheesta muualla


This "Travel Guide" section is drawn from the Wikipedia article "Aachen". We hope you will edit and improve it. It is available under the terms of the GNU Free Documentation License.