Tukholma: , Hotellit, Kartta & Valokuvat
Suomi|
SEK 495 - 1,895 Connect Hotel City
 Tämä design-hotelli sijaitsee Kungsholmenin saarella Tukholman keskustassa vain 400 metrin päässä Fridhemsplanin metroasemalta. Hotellissa on ilm… MoreSEK 370 - 2,195 Comfort Hotel Stockholm
 Tämä budjettihotelli sijaitsee aivan Tukholman keskusasemaa, linja-autoasemaa ja Arlanda Express -lentokenttäjunaa vastapäätä. Vieraiden käytö… MoreSEK 795 - 3,095 Columbus Hotel
 Tämä viehättävä hotelli sijaitsee vuodelta 1780 peräisin olevassa rakennuksessa, 300 metrin päässä Medborgarplatsenin metroasemalta, Tukholma… MoreSEK 595 - 3,290 Crystal Plaza Hotel
 Tämä hotelli sijaitsee 1800-luvulta peräisin olevassa jugendtyylisessä rakennuksessa Tukholman muodikkaassa Östermalmin kaupunginosassa. Se tarjo… MoreSEK 765 - 2,550 Elite Hotel Arcadia
 Hotelli sijaitsee tyylikkäässä 1950-luvun rakennuksessa trendikkäällä Östermalmin alueella, 15 minuutin kävelymatkan päässä Stureplanilta. … MoreSEK 1,076 - 3,050 First Hotel Reisen
 Tämä hotelli on 150 metrin päässä Kuninkaanlinnasta Tukholman vanhassakaupungissa. Hotelli tarjoaa hienoa ruokaa, ilmaisen Wi-Fi:n ja ilmaisen p… MoreSEK 638 - 3,700 Freys Hotel
 Tämä tyylikäs hotelli sijaitsee vain 3 minuutin kävelymatkan päässä Tukholman keskusasemalta, ja sen suositussa Belgobarenissa on tarjolla jopa… MoreSEK 1,060 - 3,195 First Hotel Amaranten
 Amaranten sijaitsee 300 metrin päässä Rådhusetin metroasemalta ja 10 minuutin kävelymatkan päässä Tukholman kaupungintalolta ja keskusasemalta… MoreSEK 700 - 3,000 Elite Palace Hotel
 Elite Palace Hotel sijaitsee Tukholman kauniilla Vasastanin alueella ja hurmaa vieraansa korkeilla katoillaan, marmorilattiaisella aulallaan, impressi… MoreSEK 595 - 2,600 Elite Hotel Stockholm Plaza
 Elite Hotel Stockholm Plaza sijaitsee vastapäätä Tukholman upeaa kansalliskirjastoa, joka sijaitsee belle époque -tyylisessä rakennuksessa. Voit … MoreSEK 220 - 650 2kronor Hostel Old Town
 Nicely situated in Stockholm’s Old Town, this waterfront hostel offers free Wi-Fi internet, a communal kitchen and an express check-in/check-out ser… More | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tukholma: Guide
Tukholma (, Stockholms kommun) on kaupunki ja kunta Ruotsi|Ruotsin keskiosassa Itämeri|Itämeren rannalla ja maan pääkaupunki. Asukkaita on noin 774 000, Suur-Tukholman alueella on noin 1,7 miljoonaa. Tukholma on osa samannimistä Tukholman lääni|lääniä, jonka asukasluku on noin 1,9 miljoonaa.
Tukholma on ollut kaupunki 1200-luvulta lähtien ja 1300-luvusta lähtien Ruotsin poliittinen ja ekonominen keskus. Tukholmassa sijaitsee myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan virka-asunto Tukholman kuninkaallinen linna sekä Ruotsin valtiopäivät.
Historia
Keskiaika
Perimätiedon mukaan Tukholman perusti Birger Jaarli, joka halusi estää vihollisten pääsyn Itämereltä Mälarenin järvelle. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252 ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar solmi Hansan kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osittavat että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.
1400-luvulla kaupungissa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita. Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Myös suomalaisia asui jo tuolloin kaupungissa. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436. 1430-luvulta lähtien osa Ruotsissa alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhempi|Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.
Uusi aika
Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520 yritti Kalmarin unionin kuningas Kristian II saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi.
1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin "malmeiksi": Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupingissa rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli.
Vuonna Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna|kuninkaanlinna vuonna 1754.
Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin. Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000.
1800-luku
1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupunkin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön. Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava.
1900-luku
1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Kaupungin laajetessa siihen liitettiin useita lähistön pitäjistä. Vuosisadan vaihteessa kaupunkiin tuli ensimmäiset sähköistetyt raitiovaunut. Vuonna 1936 otettiin käyttöön Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana Tukholman keskustan vanhat asuin ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi moderni keskusta, niin sanottu Stockholms City.
Tukholman maanalainen Tunnelbanan otettiin käyttöön 1. lokakuuta 1950 Slussenin ja Bandhagenin välillä. Syyskuussa 1967 Ruotsissa otettiin käyttöön oikeanpuoleinen liikenne. Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta. 1960- ja 70-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakenettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin. Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810 000 vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.
Väestö
}
Tukholman kunnan asukasluku on 765 044 (2004), joka vastaan 40,8% koko Tukholman läänin asukasluvusta. Asukkaista miehiä on noin 48% ja naisia noin 52%. Noin 197 367 asukkaalla (noin 25,8%), on joko ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttaja. Noin 60 000 Tukholman asukkaasta on jonkin muun maan kun Ruotsin kansalainen. Ulkomaan kansalaisista ja ulkomailla syntyneistä Ruotsin kansalaisista suurimpien ryhmien kotimaa on: Suomi (19 999), Irak (4 922), Somalia (2 337) Yhdistynyt Kuningaskunta|Iso-Britannia (2 130), Itsenäisten valtioiden yhteisö (2 123), Puola (2 060) ja Turkki (2 032).
Ulkomaalaistaustaisista noin 18% on pohjoismaat|pohjoismaista, 12% muista EU-maista, 15% EU:n ulkopuolisesta Euroopasta, 30% Aasiasta ja 12% Afrikasta. http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99973.pdf
Suomalaiset Tukholmassa
suomi|Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiaika|keskiajalta lähtien. Reformaation yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa.
Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaiset|ruotsinsuomalaista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä. Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.
Tukholmasta löytyy muutama suomenkielinen esikoulu ja Ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla.
Maantiede
Tukholman kunnan maapinta-ala on 187,74 km².
Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholmaan (västerort) ja Etelä-Tukholmaan (söderort).
Sisäkaupunki taas muodostuu Södermalmista, Norrmalmista, Östermalmista, Tukholman vanhakaupunki|vanhastakaupungista sekä Kungsholmenista, eli suurin piirtein kaupunginosat
jotka aiemmin olivat kaupungin tullimuurien sisäpuolella (innanför tullarna). Tänäkin päivänä entiset tulliportit muodostavat rajan kantakaupungin ja esikaupunkien välillä.
Tukholman pääkatu on Drottninggatan. Muita tunnettuja katuja on muun muassa Strandvägen ja Birger Jarlsgatan, sekä Mårten Trotzigs gränd, joka on kaupungin kapein kuja.
Tukholman korkein luonnollinen piste on Vårbergin kaupunginosan Vikingaberget, joka on 77 metriä korkea.
Tukholman saaret
Tukholma on tunnettu monista saaristaan:
}
Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet
Tuokholma on jaettu kaupunginosiin (stadsdel) vuodesta 1904 lähtien. Vuonna 2006 kaupunkissa oli 117 kaupunginosaa joista 21 sijaitsee sisäkaupunkissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaatin suuruisesta Hässelby Villastadista kuuden hehtaarin kokoiseen Riddarholmeniin.
Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu 18 hallinnolliseen kaupunginosa-alueeseen (stadsdelsområde) jotka päättävät itse kouluista ja muista sosialipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (stadsdelsnämnd). Kaupunginosa-alueet jaetaan edelleen kaupunginosiin.
}
Tukholman perinteiset tulliportit
Hornstull (Lounaissuuntaan)
Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki ja talous-sektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Silicon Valleyn kanssa. Biotekniikka on myös yksi eniten kasvavista alueista.
Tukholman kunta työllisti vuonna 2006 45 452 henkilöä. Suurin yksityinen työnantaja oli Ericsson. Muita suuria työnantajia olivat Posten, Skandinaviska Enskilda Banken ja Föreningssparbanken
Tukholman pörssin 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67% pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työläisen yhtiöstä 45% pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.
Tukholman työttömyysaste oli vuonna 2004 noin 3,7% (n. 18 700 henkilöä). http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total Tukholmalaisten keskivertotulo vuodessa oli vuonna 2004 227 200 kruunua (noin 24 707 euroa, koko maan keskiverotulo oli 196 800 kruunua) http://www.stockholm.se/upload/Fackforvaltningar/Utrednings-%20och%20statistikkontoret/Statistisk%20%C3%A5rsbok/17storstad.pdf
Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35% (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6%), josta 18,% menee kunnalle ja loput 12,27% Tukholman läänin maakäräjille (landsting).
Tukholman julkinen liikenne koostuu bussi|busseista ja erintyyppisistä juna|junista. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Päivittäin lähes 650 000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa. Kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Tukholman kansainvälinen Arlandan lentoasema, joka on myös alueen suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee Bromman lentoasema josta lähtee etupäässä sisämaanlentoja. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat Skavstan lentoasema|Skavstan Nyköpingissä ja Västeråsin lentoasema Västeråsissa.
Tukholman läänin maakäräjien omistama Waxholmsbolaget on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä Tukholman saaristossa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivahteys Tukholmasta on Viking Linen, Silja Line ja muiden varustamojen kautta Helsinkiin, Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan.
Tukholman läpi kulkevat eurooppatiet E4, E18 ja E20. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:n kuuluvalla Essingeledenillä. Toinen tärkeä moottoritie on Södra Länken, joka yhdistää Essingeledenin Nynashamniin johtavaan Riksväg 73:n. Tukholmaan on pitkään suunniteltu kehätietä, joka kiertäisi kaupungin länsipuolelta.
Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa ottettiin koekäyttöön Tukholman Sosialidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten, että ruuhkaveroa ei otettaisi käyttöön. Ruuhkavero otettiin kuitenkin koekäyttöön jotta Sosialidemokraatit saisivat hallituksessa Miljöpartiet de Gröna|Ympäristöpuolueen tuen. Tukholmalaiset saavat päättää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Ruuhkaveron tavoitteena on vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana. Samalla panostetaan joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja maanalaisen vuoroja lisäämällä.
Vuonna 1950 käyttöön otettu Tunnelbanan eli maanalainen koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsevat maan alla ja loput 53 sijaitsevat maan päällä. Maanalaisen pääasema T-Centralenin kautta kulkee päivittäin 219 000 ihmistä. T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, Sergelin torin ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys Tukholman keskusrautatieasemalle ja Cityterminalen|Tukholman linja-autoterminaaliin.
Tukholmassa sijaitsee UNESCO:n Maailmanperintöluettelon kuuluva Skogskyrkogården. Kaupungin ulkopuolella, Ekerö|Ekerön kunnassa, sijaitsee myös luetteloon kuuluva Drottningholmin linna, joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona.
Tukholman vanha kaupunki
Jalkapallo ja jääkiekko ovat kaupungin suosituimpia urheilulajeja. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja AIK.
Tukholman olympiastadion, tai yleisemmin vain Tukholman stadion, rakennettiin vuosina 1910-1912 kesäolympialaiset 1912|vuoden 1912 kesäolympialaisia varten. Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty useita urheilutapahtumia ja konsertteja. Stadion on Djurgårdens IF:n kotikenttä. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 35 000 katsojaa. Djurgårdenin jääkiekkojoukkueen kotiareena on Globen, yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista. Globenissa on järjestetty Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut kahdesti, vuonna Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1989|1989 ja vuonna Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1995|1995, jolloin Suomi voitti kultaa.
Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu on musiikkiyliopisto jonka juuret johtavat vuonna 1771 perustetun Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemian konservatorioon. Tärkeitä taidekorkeakoulu ovat Konsthögskolan ja Konstfack.
Maailman suurin yksittäinen lääketieteeseen erikoistunut yliopisto Karolinska institutet sijaitsee kahdessa paikassa Tukholman kaupungin ulkopuolella, Solnassa ja Flemingsbergissä. Vuonna 1995 perustettu Södertörns högskola kaupungin eteläpuolella perustettiin vastapainoksi kaikille kaupungin pohjoispuolella sijaitseville korkeakouluille.
Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa. Enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Kunnallisvaltuusto valitsevat 13-jäsenisen kunnanhallitus|kunnanhallituksen (kommunstyrelse), jonka jäsenet koostuvat kunnallisvaltuuston enemmistön ja opposition edustajista. Tukholmassa on lisäksi kahdeksan kunnanneuvosta (borgarråd) jotka johtavat osastoja, joilla on omat vastuualueet. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanneuvokset neljän vuoden välen. Lisäksi valitaan neljä oppositioon kuuluvaa niin sanottua opposition kunnanneuvosta (oppositionsborgarråd), joilla ei ole omaa osastoa. Kunnaneuvokset kokoontuvat niin sanotussa kunnanneuvostossa (borgarrådsberedningen), jonka tehtäviä johtaa rahatoimen kunnanneuvos, joka on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Joskus rahatoimen kunnanneuvoksesta käytetään nimitystä pormestari. http://www.stockholm.se/Extern/Templates/PageWide.aspx?id=96245
Vuoden 2002 vaalit voittivat Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue|Sosiaalidemokraatit jotka saivat enemmistön Ruotsin vasemmistopuolue|Vasemmistopuolueen ja Ruotsin ympäristöpuolue|Ympäristöpuolueen avulla. Suurista puolueista Ruotsin keskustapuolue|Keskustapuolue on ainut jolla ei ole edustajia Tukholman kunnallisvaltuustossa.
Vuoden 2002 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 77,7% (472 086 henkilöä). Äänioikeutettuja oli 607 446, joista 50 520 oli ulkomaan kansalaisia. Kunnanvaltuustoon valituista 49 oli miehiä ja 52 oli naisia. Kunnallisvaaleissa Tukholma jaetaan kuuteen vaalipiiriin, joissa valitaan 15-19 ehdokasta kunnanvaltuustoon. http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99948.pdf
}
}
This "Travel Guide" section is drawn from the Wikipedia article "Tukholma". We hope you will edit and improve it. It is available under the terms of the GNU Free Documentation License.
Skanstull (Etelään)
Danvikstull (Itään)
Vintertull (Kaakkoon)
Roslagstull (Koilliseen)
Norrtull (Pohjoiseen)
Fridhemsplanin tulli (Luoteeseen) Talous
Liikenne
Kiskoliikenne
Maanalainen
Rautatie
Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee Uppsalaan, Eskilstunaan ja Norrköpingiin.
Tukholman paikallisjuna|Pendeltåget - Tukholman paikallisjuna, jonka linjoilla on yhteensä 51 asemaa, joista kaksi on Tukholman läänin ulkopuolella, Bålsta Uppsalan läänissä ja Gnesta Södermanlannin läänissä.
Roslagsbanan - Raideleveys|kapearaiteinen paikallisjuna|esikaupunkijunajärjestelmä, joka alkaa Stockholms östra (Östra station) -asemalta ja haarautuu kolmeen eri lijaan jotka päättyvät Näsbyparkiin, Österskäriin ja Kårstaan.
Saltsjöbanan - paikallisjuna|esikaupunkijunajärjestelmä Tukholman Slussenin ja Nackan Saltsjöbadenin välillä.
Arlanda Express - Tukholman ja Arlandan lentoaseman välillä kulkeva pikajunalinja. Raitiovaunu
Tvärbanan - eli poikkirata, joka nimensä mukaan yhdistää Tunnelbanan, Tukholman paikallisjunaliikenteen, ja linja-autoliikenteen eri kohdista.
Nockebybanan - pikaraitiotie läntisessä Nockebyn ja Alvikin välillä.
Lidingöbanan - pikaraitiotie Lidingössä, Ropstenin ja Gåshaga bryggan välillä. Rata kulkee enimmäkseen Lidingön saaren eteläosassa.
Djurgårdslinjen - museoraitiovaunu, liikennöi kesäisin Kulttuuri
Kirjallisuus
Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat August Strindberg (1849 - 1912) ja Hjalmar Söderberg (1869-1941). Runoilija ja lauluntekijä Carl Michael Bellman (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan.
Nähtävyydet
Tukholman museoista suosituimpia ovat historiallista Vasa (laiva)|Vasa-laivaa esittelevä Vasa-museo (860 tuhatta kävijää vuonna 2004) ja nykytaiteen museo Moderna museet (681 tuhatta kävijää). Muita suosittuja kohteita ovat Kulturhuset (3 081 tuhatta kävijää), Globen (1 350 tuhatta kävijää) ja ulkoilmamuseo Skansen (1 294 tuhatta kävijää).http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99966.pdf
Tukholman kaupungintalo
Tukholman kuninkaallinen linna
Riksdagshuset
Tukholman museot
Skansen
Stureplan
Sergelin tori Urheilu
Koulutus
Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrään nähden. Tukholman suurin ylemmän asteen oppilaitos on vuonna 1878 perustettu Stockholms universitet jossa opiskele noin 35 000 henkilöä. Pohjoismaiden suurin tekninen korkeakoulu on vuonna 1827 perustettu Kungliga tekniska högskolan. Handelshögskolan i Stockholm on yksi harvoista yksityisistä ylemmän asteen oppilaitoksista. Politiikka
Vaalitulokset
Annetut äänet viimeisimmissiä kunnallisvaaleissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se ). Heraldiikka
}
Tukholman kunnan vaakunassa on Ruotsin suojeluspyhimyksen Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luku|1300-luvulta lähtien. Varhaisin vaakuna on vuodelta 1296, joka kuvasi kahta tornia. Jo vuonna 1326 kaupunki hankki uuden vaakunan jossa muurien ympäröimänä kolme tornia. Pyhän Eerikin kuvaa kantava vaakuna tunnetaan vuodelta 1376. Lopullisen ulkomuotonsa vaakuna sai vuonna 1934. Siinä oleva Pyhän Eerikin kuva perustuu Roslags-Bron kirkossa olevaan kuvaan.
}|
Aiheesta muualla
Lähteet